Vaahtera.

Vaahterasta on moneksi, sokerivaahterasta (Acer saccharum) saadaan siirappia (suomessa luonnonvaraisena kasvava vaahtera ei ole kuitenkaan riittävän makea samanlaiseksi siirapiksi kuin kaupallinen), sen lehdet, siemenet ja kukat käyvät ravinnoksi ja maistuvat jopa erinomaisilta. Metsävaahtera sisältää paljon C-vitamiinia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja erittäin paljon mangaania. Mahla piristää ja antaa energiaa!

Mahlaa voi kerätä keväällä, se nousee puihin samoin kuin koivuissa ja kerää kaiken energian itseensä ennen kukintaa. Mahla on huikean virkistävää, ja se sopii esimerkiksi vaniljajäätelön kera, sekä sellaisenaan juotavaksi.
Vaahteran mahla on diureetti, eli se laittaa nesteet liikkeelle koivunmahlan tapaan.
Paastoamisessa mahla on hyväksi, antaen energiaa ja puhdistaen samalla elimistöä mm. toksiineista. Mahlaa voi myös pakastaa, sillä se ei säily muutamaa vuorokautta pidempään käsittelemättä. Pastörointi on säilyvyyttä lisäävä tapa, mutta se tuhoaa samalla kallisarvoisia vitamiineja. Voit myös keittää mahlan siirapiksi, lisäämällä sokeria säilyvyys paranee huimasti!

Kukat käyvät salaatteihin, koristeeksi, kiisseleihin, teeksi ja hyvin moneen makeaan sovellukseen, sillä niissä on hieman mettä jokaisessa kukassa, se tekee niistä makean makuisia. Hunajan kanssa vaahteran kukinnot ovat täydellinen yhdistelmä. Kukkia tulee usein napsittua suoraan suuhunkin, todella hyviä!

Lehdet sisältävät kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja runsaasti lehtivihreää.
Tuoreet nuoret lehdet käyvät salaatteihin, erilaisiin pirtelöihin ja juomiin.
Älä kerää pilkullisia tai tummia läiskiä päällänsä kantavia lehtiä, täplät ovat sienikasvustoa!

Vaahteran pieniä alkujakin voi syödä, niissä on hyvin intensiivinen maku!
Siemenistä poistetaan kuoret, siivekkeet, joiden avulla siemen leijailee alas maahan.
Siemeniä voi paahtaa pannulla, käyttää sitten salaateissa tai napostella sellaisenaan. Siemenet sisältävät rasvahappoja ja proteiinia, sekä hiilihydraatteja, eli ovat melkoinen ravintopommi!

–Villimies Tommi Kangas

 Maple.

There are many usages for maple, sugar maple gives us syrup (Norway maple common in Finnish nature is not sweet enough for commercial purposes), its leaves, seeds and flowers are edible and quite tasty. Norway maple contains a lot of vitamin C, calcium, potassium, iron, zinc and manganese. Its sap stimulates and gives energy! You can collect the sap in spring, it will rise in trees and collect all the energy before flowering. The sap is very refreshing and is great with vanilla ice cream, and it is feasible to drink on its own. Maples sap is a diuretic, it gets the fluids moving in your body. While fasting, the sap is good choice, giving energy and cleaning the body from toxins. It can also be frozen because it does not last for a few days longer. Pasteurization is a method of preservation, but it also destroys precious vitamins. You can also cook the sap into syrup, adding sugar increases the shelf life! Flowers are used for salads, jams, jellies, teas, and in a lot of sweet appetizers, because they have a bit of nectar in every flower, making them taste sweet. Flowers mixed with honey is a perfect combination. Flowers are often also snacked on their own, really good! Leaves contain calcium, magnesium, potassium and rich leafy greenery. Fresh young leaves go to salads, various milkshakes and drinks. Do not collect spotted leaves, the spots are fungus! You can also eat the small sprouts of maple, they have a very intense taste! Seeds are removed from the shells that let the seed float down to the ground. Seeds can be roasted in a pan, then used in salads or snacked as it is. Seeds contain fatty acids and protein, as well as carbohydrates, it maes them a great nutrition bomb!

-Wildman Tommi Kangas
-Freely translated to English by Sari Savolainen